Lohtuostos

sleek_makeup

Kerrankin ennakointi meni nappiin. Olin tänään hammaslääkärissä paikattavana ensimmäistä kertaa vuosiin ja se puuha on hitsattu inhokkilistani ykköspallille. Olen todella peloissani ennen hammastohtoria ja esimerkiksi tänään paniikki purkautui ensin kiukutteluna ja sen jälkeen totaalisena jäätymisenä kun en hädältäni saanut enää sanaa suusta. Ihan älytöntä, juu, mutta kun en vaan kestä sitä kipua.  Hiukan kärjistäen voisin sanoa, että kävisin melkein mielummin synnyttämässä kuin hammaslääkärin poran alla. No ei, ei lähdetä tähän, mutta yritän koko sydämeni pohjasta vakuuttaa teitä siitä, että hammaslääkäripelkoni on käsinkosketeltava, fyysisiä oireita aiheuttava tila, josta en pääse järkiajattelulla eroon. Halukkaat voivat pitää pilkkanaan, mutta meidän perheessä hammaslääkäriin joutuminen ei ole leikin asia.

No, mutta koska täällä ollaan ja naputellaan, puoli naamaa puuduksissa – luojan kiitos, henkiin jäätiin. Lompsin kotiin kämmeniin puristeltuja puolikuita hieroskellen ja löysin eteisestä postipaketin. Ooh, palkinto!

sleek_acid

Palkinto, jonka ostin itse itselleni toiselta bloggaajalta, koska minäkin halusin saada osani Sleek-maniasta. Jos luette Viilankantoluvan ohella mitään muita kauneusblogeja, Sleekiin törmääminen on tänä syksynä ollut liki väistämätöntä. Sleek valmistaa muun muassa näitä  käsittääkseni ihan edullisia luomiväripaletteja, joiden pigmenttiä kehutaan kylillä kovasti. Kun näin nettikirppiksellä kaupiteltavan neonvärejä sisältävää Acid-palettia, huusin sen oitis omakseni. Ihan noin niinkuin yleissivistyksen nimissä, tiedättehän, en esimerkiksi omistamisen ilosta. No eipä juuri parempaan saumaan olisi paletin saapuminen voinut osua, kuin tähän päivään, josta vain täpärästi hengissä selvittiin. Huomaatteko, pelko taipuu jo vitsiksi, eli voiton puolella ollaan.

Näyttäviä värejä, joilla ei minun arjessani tee mitään, mutta onhan jokaisella meikkihöperöllä oltava luomivärivalikoimissa rivi neonvaihtoehtojakin, siltä varalta että. Jännityksellä odotan, minkälaista jälkeä näistä saadaan iholle. Tähän ensimmäiseen hätään ja huojennukseen en heti tohtinut kaivaa siveltimiä esiin, sillä hoidettavana olisi tälle päivälle vielä eräs toinenkin ikävä velvollisuus.

sleek_paletit

Kohtalokas päivä siis, sillä kaksi viime tinkaan puskemaani kirjoitustehtävää on palautettava illalla. Toisen tehtävänanto on ”Kirjoita hauska juttu”. Helppo. Tästä näin, haha! Ooon se hauska..! Eikun? Että siitä sitten vaan kehittelemään ideaa universaalisti hauskasta aiheesta, joka taatusti uppoaa kaikenlaisiin lukijoihin. Vai valitaanko sittenkin se turvallinen vaihtoehto eli tutustumista uuteen ostokseen?

Jotta että. Kirjoituspuuhiin vai neonväripuuhiin? Paha paha. Jos ensin vähän kirjoittelua ja sitten siitä palkinnoksi pieni tuokio meikkailua? Reilu diili! Toivottakaa onnea!

Taustalla soi: Quo

Säilyke

hibiscus_kiss

Kosmeettisen ajan keräilijä-metsästäjä on taas iskenyt keihäänsä kaniin. Rihanna <3 MAC -kokoelman poskipunaduoa oli lähes yhtä hankala tavoittaa kuin paljain jaloin jäisellä kalliolla jahdattavaa kania, mutta riittävästi itsevarmuutta ja vakaa heittokäsi lopulta seivästivät tämän kaunokaisen. Kaunokaisen, joka piilotetaan puunkoloon tulevia sukupolvia varten.

riri_hibiscus

Muistolipastooni aiemmin säilöttyjen Archie’s Girls -tuotteiden sarjakuvakääreet vetosivat sisäiseen lapseeni, mutta tämä ruusukultaan kiedottu ylellisyys kutitteli polvitaipeista kuoreni alla majailevaa jakkupukuleidiä. Pakahduttavan kaunis.

mac_hibiscus_kiss

Kuvaamalla ja julkaisemalla tämän käyttämättömäksi tarkoitetun ostoksen, paljastan jälleen haavoittuvuuteni. Mieli on kauniiden asioiden edessä heikko.

Helpotti, kiitos. Jatketaan.

Taustalla soi: Lights

Mutta kun ne niin kimalsivat

mac_indulge

Apua! Olen kosmetiikkariippuvainen ja tarvitsen a-pu-a. Saako tähän vaivaan pakkohoitoa? Varsinkin, kun hallitsemattomat oireet kohdistuvat aina samaan pohjattomaan rahasyöppöön. Täysin toivoton MAC-tyttö.

Niukaksi niistetyn budjetin vähäinenkin lattevara siis meni. Onnistuin saamaan käsiini maamme viimeisen kappaleen Indulge-kokoelman Dazzle-laatuista Smash Hit -huulipunaa (huh, mikä lausehirviö) ja sitten vain jotenkin huomasin rutistavani valkoisten rystysteni suojassa myös kimaltavaa geelirajausta ja (mikä pahinta..) kynsilakkaa. Hohhoi! Ei avata sitä kynsilakkakeskustelua nyt, mutta kuten ehkä muistatte, niitä on.

kiiltavien_asioiden_ystava

No positiivista tässä on se, että koko nippuun ei palanut kuin rapiat viisikymppiä. Negaosio sisältää huomion siitä, että ne rahat oli tarkoitus säästää marraskuiselle Tukholman reissulle. No meni mikä meni ja nyt keskitymme märisemisen sijaan nauttimiseen. Ne niin kaunihisti kimaltavat!

mac_indulge_shinies

Katsokaa, mikä värikoordinaatio. Jos ei näillä synny mikä tahansa pikkujoululook, niin saa ampua. Varoituslaukauksen, ilmaan. Kun seuraavaksi lähestyn MAC-pistettä ostoaikeissa. Jos on aseenkantolupa. Äh. Olen varma, että juuri näillä värkkään loppuvuoden juhlakauteen kaikki oleelliset asiat ja siksi(kin) niiden ostaminen oli perusteltua. Lyhyt vilkaisu kimaltaviin uutuuksiin.

mac_sinfully_sweet_indulge

platinainen_lakka

Kynsilakka on aivan taivaallinen. Sävy on sekoitus kultaista ja hopeaa ja toimii siksi kaikenlaisten korujen ja asusteiden kanssa, missä tahansa tilanteessa. Siksi sen hankkiminen oli välttämätöntä. Levittyy, peittää, kestää ja hurmaa. Kiilasi kauneimpien omistusten joukkoon ensilakkauksella. Ei muuta kommentoitavaa. (Psst! Ostakaa jos vielä saatte!)

mac_gilt_gourmet

mac_gilt_gourmet_swatch

Kimaltava kultainen geelirajaus on vähän villi kortti, mutta olen hautonut tämän vedenkestävän tyypin varalle muutaman suunnitelman, joihin ei liity sivellintä. Niistä lisää mahdollisen onnistuneen toteutuksen jälkeen. (Psst! Kokeilkaa sitä luomivärinä!)

mac_smash_hit

smash_hit_swatch

Huulipuna vetosi sisäiseen keräilijä-metsästäjääni hyvin hillityllä eikä lainkaan pissismäisellä olemuksella ja se oli yksinkertaisesti saatava. En tiedä paljonko tälle sokaisevalle huulikimalteelle on arjessa käyttöä, mutta ihana se on. Huulet näyttävät tuntien päästäkin märältä, koska huulille jäävä loiste suorastaan häikäisee. En hehkuta enempää, koska tämä oli tosiaan Helsingin viimeinen ja niitä ei nyt tähän hätään enää saa. (Psst! Aina voi kokeilla ulkomailta!)

Että semmoisia. Jos viehättävät ylenpalttisesti ne tummat luumusävyt niin saattaa näissä kimaltavissakin jotain viehkoa olla. Ehkä. En ole asiasta ihan varma. Kaikki tämä säihke on niin uuvuttavan ylenpalttista, että olen aivan liian nuutunut ajatellakseni. Puuuuuh.

Kohtalotovereita?

Taustalla soi: Afrojack

Vielä kerran TAY

bambu_ihonhoito

Olen kohkannut bambunuttuun puetuista Tay Skincaren tuotteista useasti. Ne olivat blogin ensimmäinen kunnon ihonhoitohurahdus, eikä yhtä kokonaisvaltaista ihastumista ole vielä tullut vastaan. Alun kiihkoilun jälkeen pulloja on kertynyt kaappiini pikku hiljaa ja nyt olen koeajanut lähes koko valikoiman.

tay_makeup_remover

Pakkaukset ovat edelleen silmääni valtavan nättejä ja ihan oikeasti joka kerta ilahdun, kun otan käteeni jonkin näistä kauniisti kaiverretuista bambuttarista. Sulaa mannaa yksityiskohtien ystävälle. Hintahaarukka vaihtelee kohtuullisesta kirvelevään, mutta hintaa suuremmaksi ongelmaksi muodostui tänä aamuna saatavuus.

tay_skincare

Fiilistelin ja kuvailin tyhjien pullojen kokoelmaani tänään ja surffasin tuttuun brittiläiseen nettikauppaan, josta Tayni olen tilannut. Ajattelin kurkata minkälaisia tarjouksia tuotteista on voimassa, josko raaskisin tilata puolillaan olevalle puhdistusvoiteelle kaappiin varamiehen. Puhtaasti järkyttyneenä jouduin toteamaan, että Tay Skincaren tuotteet ovat poistuneet valikoimista. Jäljellä oli enää kahta reilusti alennetulla hinnalla tyrkytettyä putelia, joista kumpikaan ei kuulunut suosikkeihini. EI!

tay_skincare_shea

Olen pitkään kieriskellyt niukassa rahatilanteessa ja välttänyt tekemästä ”ylimääräisiä” varastontäydennyshankintoja. Ostamatta ovat jääneet myös varakappaleet näistä bambukaunokaisista ja tässä sitä nyt ollaan. Kierin itsesyytöksissä ja valelen itseäni inholla. Pukeudun surupukuun ja käytän vedenkestävää maskaraa. Surffasin aamuaikataulun antamassa lieassa läpi muutaman keksimäni nettikaupan, mutta laihoin tuloksin. Nämä herkut ovat ulottuviltani karanneet.

bambu_sisustuksessa

Olin ajatellut kirjoittaa teille pehmoisista kokemuksistani vuolain, koukeroisin sanakääntein, mutta tappiomielialan lietsomana mieleen tulee vain painokelvottomuuksia. Tyydytään siis kattavan tuotearvion sijaan tiiviiseen opetukseen:

Osta luottotuotteita varastoon.

Taustalla soi: Pearl & The Puppets

Hutiostoja

turhat_ostokset

No niin, hiukka erilainen lähestymistapa tänään. Olen esitellyt teille lempparituotteitani lukemattomia kertoja suorastaan mahlaisin ylisanoin ja tasapainon vuoksi ajattelin näyttää myös niitä täysin pieleen menneitä hankintoja. Kokemuksen karttuessa ja vauhtisokeuden hiipuessa näitä tupsahtelee ostoskoriin vähemmän kuin ennen, mutta pikaisella kollaamisella löysin eilen reilun tusinan turhakkeita. Mäkikuismauutteet valmiiksi, nyt ei silotella!

Aloitetaan kaikkein turhimmista: viuhkasiveltimet. Näitä on eri teitä päätynyt luokseni peräti kolme, enkä ole yhdellekään keksinyt käyttöä. Lattianlakaisuun ne ovat liian pieniä, ripsivärin levitykseen ponnettomia ja kissan leluiksi vaarallisia. Toistaiseksi ne toimivat virikkeenä pienistä kivistäkin haltioituvalle puolituiselle. Lisänumerona kasvojen kokoinen (matka)puuterisivellin, johon voi upottaa koko naaman kerralla – paitsi että se on niin löysä että pakenee viereiseen huoneeseen. Yhteenlaskettu turhuusaste: 5

Seuraavaksi käyttökelvottomin ostosryhmä ovat pigmentittömät luomivärit. En ole valmis tinkimään lopputuloksesta, vaikka vaihtohinta olisi vain puolikas pähkinä. Tästä virheestä olen oppinut, mutta jo hankituille askeille en hyvällä tahdollakaan keksi käyttöä. Turhuus-ja turhautumisaste: 4

Hutiryhmä numero kolme: hullut huulituotteet. Kuorintapuikko, joka ei kuori. Huulirasva, jota ei saa purkista ulos ja joka kauhean aherruksen jälkeen siirtyy huulilta välittömästi kitalakeen ja jää sinne viikoksi. Valkoinen huulipuna, jolla voi ”vaalentaa” muita punia – ehkä yksi hyödyllisimmistä ostamistani asioista koskaan. Huulipunan kiinnittäjä, joka osoittautui pullotetuksi alkoholiksi. Näin. Turhuusaste: 3

Silmillekin on osansa. Kaksi sinistä ripsiväriä, jotka eivät ripsissä oikeastaan olleet kovin sinisiä (ainakaan sen viimeisimmän turkoosin jälkeen, olen pahoillani) sekä vedenkestävä kasarin pinkki eyelinertussi. Luitte oikein. Ostin tämän näyttötyötä varten ja nyt mietin kauhulla, olenko oikeasti käyttänyt tätä mallilleni. Rukoillaan yhdessä, että en – se ei nimittäin irtoa kämmenselästäni. Turhuusaste: 2

Viimeisenä ne vähiten turhat, eli ryhmä nimeltä En.vaan.osaa. Vaaleansininen kosteusseerumi on toisille tuotteista parhain, mutta minä en hittovie ole tullut sen kanssa juttuun vaikka olen otsa hiessä yrittänyt. Ihan tosi olen yrittämällä yrittänyt. Kaikki ei vaan käy kaikille. Tuo isompi sininen on jäänyt kahden tai kolmen käytön jälkeen kaappiin. Kohottelin aikani se kädessä hiustyven sijaan kulmakarvojani, kunnes kyllästyin likaamaan tukkaani tyhjän tähden. Tämä on tuotteista ainoa, jolla uskon olevan edes kipinöivää toivoa, mikäli joku vaan osaisi antaa riittävän idioottivarman käyttöopastuksen. Turhuusaste: 1

Mäkikuisman voi nyt laittaa pois. Ajatuksia? Tunnustuksia?

Taustalla soi: Musiq Soulchild