Lelulaatikolla

Tiedättekö mikä tekee kosmetiikkafanaatikon onnelliseksi? Kyllä juu kaikki ne uudet ropellettavat tuotteet ja paha kaupallinen hapatus, mutta niiden lisäksi? Ymmärrys.

Yhteenkuuluvuus.

Tunne siitä, että joku tietää millaista on ihan aidosti henkäillä ja venyttää korkeaa vokaalia jonkun ihmeellisen tuotteen edessä. Hymyillä typerästi ja pitkään, koska on olemassa niin mielettömiä innovaatioita ja niin kiehtovia toteutuksia.

viikonloppukosmetiikkaa

Kosmetiikkaharrastus jakaa mielipiteitä. Ystäväni kauhistelevat tuotevarastojani, työkaverit naljailevat rahankäytölleni ja vanhempani ovat varmoja että kaikesta tästä kemikaalimäärästä lankeaa keuhkoahtauma ja syyhy.

En juuri lotkauta korvaani negailulle, mutta imen kyllä sisuksiini kaiken sen ihanan purkkimafiaenergian, johon minulla on pääsy. Ylläoleva kasa symboloi kosmetiikkaharrastamisen autuutta. Kuvassa on yksi toiselta harrastajalta ostettu, yksi ulkomailta henkilökohtaisella kuriiripalvelulla tilattu sekä neljä vaihtokasasta pengottua. Kaikki turhanpäiväisiä, jokapäiväisen selviytymisen kannalta täysin tarpeettomia hankintoja, joista tulen kovin onnelliseksi.

Avaruuden syvyyksiin sävytetty huulikiilto, jonka sisällä on led-valo. Kosmetiikkaidentiteettini ei olisi ehyt ilman tätä.

Minipieni huuliväri, joka on niin kertakaikkisen söpö, että aion kehystää sen. Tai teettää siitä korun. Tai kehystää siitä teettämäni korun.

Kynsilakkakynä, jonka toisessa päässä on väri ja toisessa jokin läpinäkyvä. Ehkä päällyslakka? Aluslakka? Molemmat? En ole ehtinyt perehtyä vielä, mutta teen sen vielä tänään, yötä vasten. Unihiekkaa uhmaten! Nerokasta ja uskaliasta: tuubin sisällä on kaksi tavallista pulloa. Uhka vai mahdollisuus?

Pikkiriikkinen glitterlakka, jossa on ihan lapsellinen diskopallomeininki. Juuri siksi.

Silmäluomille käytettävä kiiltovoide, joka on kuin huulikiilto luomille. Uskon sen pysyvän paikoillaan juuri niin pitkään että ehdin ottaa meikistä kuvan – mutta vain jos laukaisin räpsäyttää ennen kuin minä. Tekstuuri, joka on kerran elämässä koettava.

Uusi luomiväri. Ei siksi, että uskoisin tästä olevan loppuelämän luottotuotteeksi, vaan siksi, että uusia juttuja on kiva kokeilla. Haluan upottaa sormeni aaltokuvion pintaan ja miettiä miltä se tuntuu ja miten sitä kuvailisin. Miten se käyttäytyy iholla, mihin sitä voisi verrata. Mitä vastaavia värejä omistan? Keksiä sen koostumukselle adjektiiveja ja miettiä minkälaiseen kokonaisuuteen värin voisi omaperäisimmin yhdistää.

mac_eye_gloss

Työhuoneen nurkassa odottaa paketissaan kaksi viikkoa sitten ostettu koskematon uusi läppäri. Tämä nykyinen on osoittautunut maanantaikappaleeksi ja toimii silloin kun sitä huvittaa. Olen lykännyt uuden koneen käyttöönottoa siihen etäällä häämöttävään hetkeen, kun saan pyhitettyä pari rauhallista tuntia tutustumiseen. Ne pari rauhallista tuntia ovat käsillä nyt ja tietoteknisen edistysaskeleen sijaan konttaan nenä kiinni karvamatossa ihailemassa uusia meikkejä.

Ymmärrän hyvin, että kaikki eivät ymmärrä. Onneksi on myös niitä, jotka valitsisivat samoin. Niitä, jotka ymmärtävät mitä eroa on venytetyllä u:lla ja venytetyllä o:lla.

Rentouttavia viikonloppuhetkiä rakastamienne asioiden parissa.

* * * * *

These babies are the only things on this weekend’s To-do list. Above you have a sprawling essay on how it feels like to have a community of like-minded friends around you. Hope you have one too.

Puhdistautumisriitti

meikkitaulu_2015

Kerran tai kaksi vuodessa tekee mieli härvätä läpi purkkivarastoja. Joulunpyhinä kävin läpi ja karsin ihonhoitopuolta ja nyt loppiaisen nurkat olen käyttänyt meikki-inventaarioon. Meikkipöytää siivotessa ja varastolaatikoita raakatessa nousi mieleen muutama kysymys.

luomivarit_2015

Miksi joku säilyttää tyhjiä muovipusseja kaapin perällä? Niin perällä, että niihin ei yletä ilman vartin järjestelyä jos niitä virttyneitä muoveja johonkin sattuisi tarvitsemaan? Myös siippa on ihmetellyt samaa, mutta lähinnä siitä tulokulmasta, että miksi herranperkele pitää kantaa kotiin ja tunkea kaappiin niin paljon käytettyä muovia.

Mahtaako joku muukin käyttää pusseja pussien säilyyttämiseen?

kosmetiikan_sailytys_2015

Haiseeko tämä pilaantuneelle, vai olenko minä negatiivisella tuulella?

Miksi joku säästää monta vuotta vanhoja voidemaisia meikkituotteita, joiden säilyvyys ulottuu puolen vuoden päähän avaamisesta?

huulikiillot_2015

Miten monta kämmenselkää pitäisi olla, että kaikki vanhentuneet silmänympärysvoiteet saa käytettyä käsivoiteena?

Mitä tarpeettomille, vähän käytetyille meikeille voisi tehdä?

Montako huulipunaa on riittävästi?

Miksi joku keräilee söpöjä matkakokoja ylellisistä tuotteista, eikä raaski käyttää niitä?

Miksi aika kuluu niin nopeasti?

sensai_matkakoot

Montako omistamaani luomiväriä osaisin luetella ulkomuistista?

Montako ikivanhaa meikkituotetta voi säilyttää tunnesyistä?

luomivarilaatikko_2015

Miten kova päänsärky iskee tällä kertaa, kun käyn läpi viime vuoden kuitit?

Miksi joku säilyttää meikkipöydän laatikossa tulitikkuja?

kirjanpito_2014

Tarttuuko pikaliima todella ihoon niin nopeasti kuin väitetään? Millä sen saa irti?

loctite_kaytto

* * * * *

I had a little inventory on my makeup corner and the results were half devastating half funny. How do you manage your stash?

Lahjakatsaus ’14

Olisin niin mielelläni otsikoinut tämän ”Minulta minulle”, mutta kas kas, vuosi sitten oli jo ollut samalla otsikolla asiaa. Koska sattuneesta syystä en saa läheisiltäni juurikaan kosmetiikkalahjoja, koen voivani ostaa jotain pientä itse itselleni. En yllä ostoksissani ihan Ilonan ilakointiin, mutta täydensin kuitenkin omassa mittakaavassani varastoja ihan maininnan arvoisesti.

Eka pysähdys tapahtui jo ennen joulua tutun turvallisella MAC-pisteellä, josta kotiutin värikosmetiikkaa, pohjatuotteita ja yhden kynsilakan.

lahjajuttu_2014

Iki-ihanan Studio Fix -meikkipuuterin ostin sävyssä C2, sillä halusin kokeilla taittaisiko se viime aikoina kuvissa huomaamani kasvoilta kaulaa vasten erottuvan pienen punerruksen pois. C-sävyt ovat siis keltaisempia kuin NC-sävyt ja vaikka C2 ei ole ihan yhtä vaalea kuin nyt käyttämäni NC15, se on ilahduttavasti keltaisempi. En tiedä kehittyvätkö kuvaustaitoni vai muuttuuko ihonsävyni, mutta tuntuu että meikkikuvissa olisi jatkuvasti tarvetta pienelle hienosäädölle. Ensitestailut seekakkosen kanssa ovat sujuneet hyvin kunhan sivellinkäden muistaa pitää hellänä.

Toinen pohjameikkiin hankkimani hienosäätötuote on Mineralize-sarjan kevyt peitevoide. Nappasin siitä mukaani vaaleimman punapohjaisen sävyn NW15 ja aion käyttää sitä silmien alla peitevoiteen kirkastamiseen. Kuulostaa melkoiselta niplaamiselta kun sen muotoilee noin, mutta en tiedä miten sen muuten ilmaisisi. Käytän Pro Longwearin peitevoidetta sävyssä NC15, mutta sekin voisi olla vielä pikkiriikkisen vaaleampi. PLW piilottaa silmien alta tummuuden ja Mineralize-peitturi tuo sen päälle pikkuisen lisää valoa.  Keltapohjaisen peitevoiteen päällä punapohjainen liki valkoinen sävy näyttää superkirkkaalta. Pärjäisin ilmankin, mutta kun tekee mieli hienosäätää. Niplaamista, kuten sanoin.

Pohjatuotteiden lisäksi kotiutin uuden Lustreglass-huulikiillon kauniissa ruusukultaisessa sävyssä Pinkarat ja olen sivellyt sitä huulilleni koko joulun aina kun olen malttanut hetkeksi irrottaa käteni lautasesta. Nätti sävy joka ei oikeastaan näytä miltään, mutta kuitenkin sopivasti kultaiselta.

joululahjat_2014

Silmämeikkivarantoja täydensin mustalla Fluidline Eye Pencil -rajauksella, josta suunnittelin itselleni voin lailla iholle sulavaa jokapaikanhöylää. Ripsityveen, sisäluomelle, luomivärin alle pohjustukseksi sekä siveltimellä käytettäväksi tarkkuustyöväriksi. Olen tykännyt kultaisesta Atomic Ore -sävystä kovasti, joten musta Black Brilliance oli sille luonnollinen jatkumo.

Vimosena muttei suinkaan mattaisempana kuparinen glitterkynsilakka sävyssä Tropical. Olen pidellyt tällaista näpeissäni ennenkin, mutta en kertakaikkiaan osaa sanoa mihin pullo on joutunut. Nyt se on tässä ja pääsee satavarmasti osaksi vaikka jos minkälaisia taideteoksia. Tiedän heti jo kaksi luomiväriä, johon sen ensitilassa yhdistän.

dior_seerumi_kokemuksia

Jaaaa sitten se alennuspöydän provosoima linjapoikkeus, Diorin Capture Totale One Essential Skin Boosting Super Serum. Selektiivinen kosmetiikka on jäänyt tässä talossa aika vähälle, sillä kipukynnykseni on tuotteista pyydettävän hinnan suhteen aika matala. Vingun hyvin vähästä ja pakitan takanurkkaan heti, kun yhden tuotteen hinnalla ostaisi koko viikoksi perheelle ruokaa. Nyt en mahtanut itselleni ja alennuspöydässä majakan lailla loistaneelle superseerumille mitään, vaan menin ja ostin tämän ruokakassin arvoisen ihonektarin. Sain samaisen seerumin uudistuneen version kaverilta käyttämättömänä (kohahdus yleisössä) ja ihoni on voinut sen kanssa paremmin kuin aikoihin. Kirjoittelin seerumista jo aiemmin täällä. Tämä alepöydästä lunastettu tyyppi on kuulemma saman seerumin vanhempi versio ja kun oikein grillasin myyjää versioiden eroista, vakuutuin siitä että uskallan sijoittaa rahani tähän vanhemman painoksen varakappaleeseen. Nyt tuijotan seerumiani epäuskoisena ja aprikoin että tuskin paranee jatkossa enää ottaa vastaan lahjoja hänen kätköistään.

Sellaisia lahjoja, meitsiltä meitsille. Mitäs te ostitte itsellenne?

* * * * *

A pack of gifts that I bought for myself this Christmas. It was expensive, but hey – I’m worth it. If no one else gifts me with makeup or skincare, I’m allowed to do it myself. Did you buy something for yourself?