Monikäyttöinen MAC #159

mac_duo_fibre_159_

Alkukesästä tekemäni sivellinhankinta on lunastanut paikkansa valokeilassa. Pidän siitä valtavasti. Sivellin on sidottu kahdesta erilaisesta karvasta: Musta tyviosa on luonnonkarvaa (muistaakseni vuohta) ja valkoinen kärkiosa synteettistä kuitua. Yhdistämällä molempia laatuja samaan siveltimeen saadaan irti laajin mahdollinen kirjo käyttötapoja. Kaksoiskarvaista sivellintä kutsutaan tuttavallisesti skunkiksi.

Lyhyenä muistinvirkistyksenä nyrkkisääntö: Luonnonkarva on parhaimmillaan puuteristen tuotteiden levittämisessä ja synteettinen karva nestemäisten ja voidemaisten tuotteiden kanssa. Mitä tahansa sivellintä voi luonnollisesti käyttää mihin tahansa, mutta itse koen, että muistisääntö on ihan järkiperäinen. Nesteet ja voiteet nappaavat luonnonkarvaan niin kovin kiinni, että ennen pitkää karva rasittuu kuluttavampien pesujen myötä. Synteettisen siveltimen kulumista ei tavitse pelätä, mutta ne ovat harvoin yhtä pehmeitä kuin laadukkaasta luonnonkarvasta valmistetut siveltimet, eivätkä siten vapauta puuterisia tuotteita iholle yhtä hienojakoisesti. Voitte kutsua hienostelijaksi, mutta huomaan eron.

Alkulätinöiden jälkeen itse asiaan, eli miksi tämä sivellin on minulle niin rakas, että suunnittelen hankkivani sille identtisen sisaruksen.

1) Unelmanpehmeä meikkipohja
Sopivan pullea muoto ja tasapainoinen suhde jämäkkyyttä ja taipuisuutta tekevät siveltimestä ideaalin välineen nestemäiselle meikkivoiteelle. Sen kanssa voi yhtälailla sivellä, pyöritellä, töpötellä ja taputella – ja lopputulos on aina sileä. Kuivan ihon kanssa tasainen meikkipohja ei ole itsestäänselvyys. Erityismaininta peittävän Pro Longwear -peitevoiteen sivelystä kuiville ja punoittaville poskipäille, sataviisysi tekee parempaa jälkeä kuin mikään muu kokeilemani suti. Ja niitä on.

2) Pienten alueiden puuteroiminen
Koko kasvojen mattaamiseen #159 on makuuni hieman pieni, mutta saman piirteen voi kääntää myös ansioksi. Toisinaan haluan puuteroida kasvoista vain osan, esimerkiksi alueen kulmakarvojen välistä leukaan, ja jättää kasvojen muut osiot luonnollisen kuultaviksi. Silloin otan ohutta puuteria siveltimen luonnonkarvaiseen ”kylkeen” ja painelen sen iholle juuri niille kohdin kuin haluan. Meikkipohja jää luonnollisen näköiseksi, mutta ei ala kiillellä tai kulua t-alueelta. Osapuuterointi on yksi hienoimmista oivalluksistani tämän vuoden puolella. Oletko kokeillut?

3) Vaalean ihon varjostaminen
Käytän #159:ää mieluusti myös varjostuksiin. Koska kärjimmäinen osa sivellintä on niin hienoa harjasta, se ottaa kyytiin vähemmän väriä kerralla. Varjostusvärin kerroksittainen lisääminen on oiva tekniikka, sillä vaalealla iholla liioittelusta rangaistaan heti. Toimii moitteettomasti sekä puuterimaisiin että voidemaisiin varjostusväreihin, mutta on etulyöntiasemassa voidemaisten tuotteiden kanssa, sillä niissä pigmenttiä on yleensä tuhdimmin. Hipsutellen ja pyöritellen kohti auringonhellimää ihoa, vaikka koko kesä olisi vietetty kadun varjoisalla puolella.

4) Kohtuulliset korostukset
Rinnakkainen huomio edelliselle. Myös hohtopuuterien kanssa on mahdollista tehdä ylilyöntejä ja koska diskopallokiilto poskipäillä pukee hyvin harvoja, teen tämänkin vaiheen mieluusti kyseisellä skunkilla – jos se vain on puhtaana. Tässä sivutaan syytä sille, miksi haluaisin ostaa sataviisysilleni kaverin. Haluaisin käyttää sitä niin moneen työvaiheeseen joka aamu, että jostain on väkisin tingittävä. Jos omistaisin näitä kaksi, voisin pyhittää toisen pelkästään hohtopuuterille. Kasvojen viimeistely hennolla hohtohunnulla on nimittäin yksi meikkaamisen parhaista vaiheista. Jos tekee mieli raakkua, et ole kokeillut.

5) Lumikki-ihon poskipunaaminen
Toisteisuuden uhalla paukutan pöytään vielä kolmannenkin tuotteen, jossa kevyestä kädenjäljestä on hyötyä. Oletko koskaan törmännyt täydelliseen poskipunaan, joka on lopulta kuitenkin ihollasi liian tömäkkä? No eipä hätää, skunkilla korjaantuu. Olen käyttänyt rakkaussiveltimelläni palavaa punaista, uhmakkaana sykkivää lilaa/violettia/fuksiaa (en edes yritä erotella näitä enää) ja sysitummaa luumua – tällä lakanalla! Jälleen, kun väriä tarttuu siveltimeen vähän kerrallaan, se on myös helpompi hivellä iholle ilman övereitä. Toisinaan omenaposket ovat kiva tehokeino, mutta kun haluat jättää väriä vain aavistuksen, tämä on siihen mestarillinen työkalu.

6) Kellistä karisseet
Viimeinen kohta on eräänlainen bonusosio, mutta tiedän että tällekin toiminnolle on joskus tilausta. Jos olet tehnyt meikkipohjan ja silmäaluset valmiiksi ennen silmiä ja niitä työstäessä jotain kariseekin poskille, saat ylimääräiset huiskaistua pois sataviisysillä. Tähän tarkoitukseen voi käyttää myös puuterijarruja (vaikka en kyllä tajua, miksi kukaan haluaisi ajaa silmien alle puuterikasaumaa), ennakoivaa meikkaamista (jättämällä ne silmänaluset viimeiseksi – helppo se on jälkikäteen viisastella) tai viuhkasivellintä (itse en saa niihin lärpäkkeisiin riittävästi voimaa) – mutta niissä tilanteissa kun rapinat ovat poskilla, tilanteen saa klaarattua tyylikkäästi. Pieni sipaus puuteria tai meikkipuuteria siveltimeen, asettelu kohteen viereen ja reipas pyyhkäisy lennättävät epätoivotut murenat ikuiseen kadotukseen. Tai ainakin siihen saakka, kunnes teet saman virheen uudelleen. Kukapa meistä kerrasta oppisi.

Tämän pitkän selonteon jälkeen kannustan vielä näin erikseen, oikein vakavissani vilkaisemaan tätä multilahjakkuutta kun seuraavaksi liikutte sivellinasioissa sopivilla apajilla. Harvalla siveltimellä saa näin mutkattomasti näin monipuolista jälkeä.

Oletteko tehneet tuttavuutta skunkkisivellinten kanssa? Suosikit jakoon!

Pin it on PinterestShare on Facebook

Paha merenneito

paha_merenneito2

Sarjassamme ”Vihreän ylivalta” näemme tänään luomuksen, jolta halpa nimi saattaa viedä sen vähänkin uskottavuuden, mutta luotan intuitioon. Kun näin täysikokoiset kuvat ruudulla, niistä huokuva Ariel gone bad -fiilis otti oitis valtaansa.

paha_merenneitoIlona sai kotijoukoilta kärkästä piikittelyä hieman poseeraavammista kuvista, joten pakkohan ne oli heti nokittaa. Tälläkö sitä nainen sitten häpäisee itsensä? Ilonan mies, hoi? Annahan rouvalle poseerausrauha, tai yllytän koko purkkimafian lipomaan huuliaan ja tuijottamaan raukeasti meikkikuvissa. Hyväksyn myös sen vaihtoehdon että ilmeeni tulkitaan väsymykseksi, mutta tähän meikkiin ei vain sopinut se tavallinen silmät killillään -poseeraus. Sinivihreän meikin ympäröiminä silmät tummuivat ja vihertyivät niin, että ne oli suorastaan pakko asetella vähän raolleen. Olen joskus ennenkin kirjoittanut meikistä, joka ryhdistää selkärangan ja sytyttää silmiin kiillon ja tämä tässä on juuri sellainen.

merenneidon_synnit

Kasvot:
MAC Natural Radiance
MAC Matchmaster 1.0
MAC Pro Longwear Concealer NC15
MAC Prep+Prime Transparent Powder Loose
MAC Extra Dimension Bronzer Aphrodite’s Shell
MAC Blush Hibiscus Kiss

Silmät:
Urban Decay Eyeshadow Primer Potion Eden
MAC Extra Dimension Eyeshadow Legendary Lure
MAC Eyeshadow Brulé
MAC Kohl Power Eye Pencil Feline
Maybelline Color Shock Mascara Electric Teal

Kulmat:
MAC Impeccable Brow Pencil Blonde
Chanel Sculpting Eyebrow Pencil #30

Huulet:
Lumene Wild Rose Crème Lip Gloss #4*

Tunnelmia?

*Saatu blogia varten*

Pin it on PinterestShare on Facebook

Ihonhoidon kesäromanssit

kesaromanssi

Olen L300-testijakson jälkeen koeajellut muutamia uusia ihonhoitojuttuja, joista seuraavassa pientä sepikettä. Joukkueen luottopakki on tuttu jo vuosien takaa, mutta 4/5 tyypeistä on ensimmäistä kertaa tositoimissa. Kolme uutuutta on otettu käyttöön siksi, että niiden käyttöaika on jo pikkuisen ummessa. Valelen hartaasti säästellyt matkakokoiset tuotteet iholleni nyt viime tingassa, ennen kuin ne joutaisivat verkonpainoksi. Se viimeinen osanen on eksynyt hoitorituaaliini ihkauutena yllätyshankintana.

kesaromanssit

Alkupuhdistukseen käytän edelleen öljyä. Vaihtelen tällä hetkellä Lorkun ja MACin puhdistusöljyjen välillä, mutta kaapissa odottaa tähänkin repertuaariin laajennusta. Kunnon alkupuhdistus on käyttämälläni meikkimäärällä hyvin olennainen osa ihonhoitoa ja pesurutiinin helpottamista. Vasta öljypesun jälkeen käyn kasvot läpi puhdistusmaidolla.

kesan_romanssit

Ole Henriksenin Apricot Cleansing Lotion on kermaisen pehmeä kuivalle iholle suunnattu puhdistusmaito. Se on koostumukseltaan miltei rasvaisen täyteläistä ja jättää jälkeensä kosteutetulta tuntuvan ihon. Käyttökokemus huokuu ylellisyyttä, enkä ole uskaltanut käydä edes katsomassa mitä tämä ihanuus maksaisi täysikokoisena. Yritän parhaani mukaan nauttia tästä pikkupullosta täysin aistein ja unohtaa sitten roihuavat tunteeni, kuten kunnon kesäromanssiin kuuluu.

Saman sarjan Balancing Cucumber Face Tonic on jäänyt vähän sivuun, sillä olen liian mieltynyt Kiehl’sin geelimäiseen UFT:hen ja sen kosteutustehoihin. Olen kurkkuvesi ei tunnu millään lailla pahalta tai kuivattavalta, mutta en pidä vanulapun kanssa tuhtaamisesta. Käytän tätä vain silloin kun tavanomainen purkkiohjelmani jostain syystä häiriintyy, mutta muuten tämän kanssa ei mainittavasti kipinöi. Onneksi.

paulas_choice_exfoliating_lotion

Puhdistamisen ja kasvoveden jälkeen levitän leualle ja nenään Paula’s Choicen Skin Perfecting 1% BHA Lotionia. Tämä on se uutuus, jonka varta vasten tilasin netistä, koska ihastuin Myyltä saamaani testeripussukkaan palavasti. Kaikki sai alkunsa tästä artikkelista, jonka kommenttiosiossa puitiin mahdollisia ratkaisuja sitkeisiin leukanäppyihin. Pikkuriikkisestä testeripussukasta riitti tuotetta hämmentävästi kolmeksi viikoksi ja koska niiden aikana leuan tilassa ilmeni selkeä muutos, tilautin itselleni kokonaisen pullon. Arvelen, että tämä loppuu käyttötahdillani aikaisintaan kahden vuoden kuluttua.

Koko kuoriva neste ja salisyylihappojuttu tuli vähän puskista. En olisi itse tohtinut valita rutikuivalle iholle mitään näin tömäkkää, mutta sain tuotteesta niin rohkaisevia kommentteja muilta kuivaihoisilta bloggaajilta, että päätin testata mistä hypetyksessä on kysymys ja kuulkaa kyllä vaan, leuka on ollut siitä lähtien lähes näpytön. Hormonit tekevät taikojaan kerran kuussa ja se on ihan ok ja siedettävissä, mutta se jatkuva ylt’ympäriinsä ryöpsähtänyt näppyinvaasio on poissa. Kokeilin tuotetta viikon verran myös koko kasvoille, mutta koska iho on poskilla ja otsalla hyvin ohut, se reagoi ikävästi. Jätin siis salisyylihapot pois punaposkilta (vaikka ilmeisesti couperosa ei ole automaattisesti este tuotteen käytölle – toisilla se on käyttäjäkokemusten mukaan rauhoittanutkin punoitusta) ja keksityn nauttimaan sen tuloksista siellä, missä iho on paksumpi ja talia pukkaa runsaammin.

Valtavan kiva tuote. Olen onnellinen, että tulin testanneeksi. Halukkaat voivat lukea lisätietoja tuotteen käytöstä ja eri kuorintojen eroista valmistajan sivuilta täältä.

lumene_ravitseva_tehohoito

Ihon kesäkosteuttajaksi on valikoitunut se vanha luottosuosikki josta alussa mainitsin, Lumenen Bright Now Vitamin C Dry Skin Cocktail. Käytin kesän alussa viimeiset hoitoöljyni loppuun ja olin jo jalka kynnyksellä menossa ostamaan lisää, kun keksin käydä läpi jo omistamani tuotteet. Mjoo, saatte möhistä, onhan se vähän hölmöä yllättyä siitä että jotain on jo ostettu varastoon. Lumenen alennusmyynneistä tämä siis tarttui ja nyt olen koko kesän iloissani porskutellut marjaisassa tehouutteessa. Näin kuumilla ja kosteilla keleillä se riittäisi iholleni yksinäänkin, mutta mekaanisen kuorinnan jälkeen tehostan sen vaikutusta vielä erillisellä kosteusvoiteella, johon olen täysin rakastunut. Siis niin rakastunut, että olen valmis epätoivoisiin tekoihin rahoittaakseni itselleni täysikokoisen pönikän..

nurture_me

Ja se taikapölystä, sateenkaarista ja ikuisen nuoruuden mahlasta uutettu kosteusvoide on Ole Henriksenin Nurture Me. Ensimmäiseksi siitä löi läpi tuoksu. Vanha kunnon Jenkki-hedelmäpurkan aromi pöllähti kasvoille heti kun sain kannen jengoiltaan ja vaikka en siedä hedelmäpurkan makua, tässä kosteusvoiteessa sen aromi on sulaa mannaa. Ehkä mukana on myös ripaus jotain vaniljaan tai persikkaan taittavaa? Hedelmäinen ja pehmeä, muttei yhtään liian makea. Hajuvesihän tämä ei siis ole, mutta koska huumaannun jo pelkästä purkin avaamisesta, tuoksusuitsutukset ovat paikallaan.

Hyvät ominaisuudet eivät lopu tuoksuun. Persikkaisen voiteen siveleminen iholle on elämys omissa sfääreissään. Se on niin pehmeää, että pelkään sen haihtuvan ilmaan. Katoavan kuin pikkutuhma uni aamuhämäriin tai sulavan sormiin kuin hattara kielelle. Ei valuva eikä liian ohut, vaan todella todella geelimäisen pehmeä, kuin iholle levitettävä nestemäinen tyyny. Välittömän ihotuntuman lisäksi tuote imeytyy ihooni täydellisen sopivasti – se ei jää pinnalle kellumaan, vaan nappaa kiinni mutta jää samalla milliriikkisen nahkeaksi. Olen hyvillä mielin levitellyt tämän päälle meikkivoidetta ilman ensimmäistäkään ongelmatilannetta. Jos tuote ei olisi ikävästi pakattu avosuiseen purkkiin, rakastaisin sitä niin syvästi, että tatuoisin pakaraani sanat ”Nurture Me”.

- – - – -

Kesäromansseja? Muita tunnustuksia?

Pin it on PinterestShare on Facebook

Pehmopersikka

moody_blooms_look

Hyvät naiset ja siippa, saanko esittää: MAC Moody Blooms, osa ’Taasko’. Saatte puolestani ihan rauhassa kyllästyä persikkaan ja vihreään, tämä haltioitunut meikkaaja vouhkaa viisurit vaahdossa väreistä, jotka ovat pyhässä yksinkertaisuudessaan niin herkullisia, etten vain saa tarpeekseni! Siirrän siis täksi illaksi syrjään viikkosuunnitelmat ja orjallisesti noudattamani blogibrändäyksen (ehe) ja julkaisen kaikkien mahdollisten kirjoittamattomienkin sääntöjen vastaisesti jo kolmannen meikin peräjälkeen samoilla tuotteilla. Niin ihania ne ovat, etten aio edes pahoitella.

mac_artistic_license_look

Sipustin ensin ripsityveen pehmennetyn uturajauksen tummanvihreällä geelirajauksella (MAC Black Ivy) ja päällystin sitten sekä rajauksen että muun luomen ruusukultaisella Artistic Licensella. Ihan ripsien tyveen askaroin kostutetulla rajaussiveltimellä ja syvän turkoosilla Green Roomilla tumman rajauksen. Alaluomella samaan tapaan pehmennetty Black Ivy ja sen päällä Artistic License. Reipas annos ripsiväriä ja ah, nättiä on!

mac_green_room_look

Poskilla on jotain persikkaista ja huulilla muuan kiilto, mutta ette te niistä sävyistä kuitenkaan ole kiinnostuneita. Kulmat sattuivat varsin hyvälle tolalle, mutta älkää kysykö mitä tein tänään eri tavalla. En yhtään tiedä. Ottakaa kiltisti ylös nimet Artistic License ja Green Room ja sivuuttakaa hyvillä mielin kaikki muu.

Yhdyttekö jo suitsutukseen vai kirjelmöittekö joukkovoimin uhkasakkoa jumittavasta levystä?

Pin it on PinterestShare on Facebook

Mummoalkkarit kynsillä

mac_skin_polish

Mielikuvat, mistä ne polveilevat? Hypin yhdellä jalalla korva kallellaan ja yritin karistaa mielikuvaa mummonruskeasta nailonista, mutta se oli jumissa kuin uintireissulta tarttunut vesipisara. Mummosukkikset. Mummoalkkarit. Ruskeat nilkkasukat. Puuteriset alusvaatteet. Hik!

mac_skin_laquer

Mielikuvasta huolimatta lakka on kynsillä vallan nätti ja nimensä mukaan yllättävän lähellä ihon sävyä, vaikka olen tässä vuosien varrella oppinut, ettei oma ihoni yleensä istu niihin perinteisiin sävymääritelmiin. Skin on MACin uutta Studio-sarjaa, joka ilmestyy kokonaisuudessaan ymmärtääkseni myöhemmin syksyllä. Nyt telineessä ovat näytillä vasta maistiaiset ja mikäpä sen houkuttelevampi väri kuin Alma-mummon luottoruskea. Nostalgisella tavalla hellyyttävä, hiukan nilkasta rutussa, läpikuultavan ihon hentoisena suojana. Pakkohan siitä on pitää?

Vai keksittekö muka parempia määritelmiä värille?

Pin it on PinterestShare on Facebook