Kultasilattu ruskea

torstai_bling

Sain eilen ilahduttavat kehut taannoisesta hammaslääkärimeikistä ja riivin aamulla inspiraationi kylmäsydämisesti saman idean kopioinnista. Sävymaailman vaihto saa tämän näyttämään kokonaan uudelta tekeleeltä, vaikka ihan samoja uria kruisaillaankin. Mattaruskea pohja virkistyi kummasti erillisestä häivytysväristä ja kimalteesta. Kimalteesta on vaan pakko ottaa kaikki irti niin kauan kuin kausi on päällä. Pallokartan paikka?

ruskea_ja_kulta

Silmät/Eyes:
MAC Painterly
MAC Brun + Texture
MAC Gold (LE)
MAC Ebony
MAC In Extreme Dimension Lash

Kasvot/Face:
MAC Bronze
MAC Petal Power
MAC Soft&Gentle

Huulet/Lips:
MAC Tanarama
MAC Chic Supremacy (LE)

* * * * *

A strong brown smokey eye twisted with some gold glitter. You just gotta embrace the bling as long as the season is on!

Loppusyksyn tonkijaiset

empties

aka purkkimaan dyykkäjäiset. Tukkapainotteinen satsi!

loppuneita_viilankantolupa

Batisten kuivasampoot on tässä blogissa ylistetty useampaan otteeseen ja samaa virttä veisataan edelleen väräjävä sielu vereslihalla. Tumman tukan versio on ihan jees, mutta kirsikantuoksuinen taviskuivis oikke vaa vallattoma hyvä. Minikokoinen tyyppi suhusi loppuun liikaviikkelästi, mutta teki kyllä sen mitä pitikin. Batistea olen ostava jatkossakin.

Hiuslakkapuolelta sihisi kuiviin Wellan kultaturkki, joka ei valitettavasti näin jälkikäteen herätä enää mitään mielikuvia. Neutraali tyyppi.

Label.M:n proteiinisuihke oli todellista pakkopullaa ja pakkokäyttöä, vaikka tuotteessa itsessään ei olekaan mitään vikaa. Jännästi vaan elämän kolhut ja koettelemukset voivat jättää jälkeensä henkisen arven, joka sitten tuijottaa hiustenhoitoaineena kylppärin hyllyltä vihaa lietsoen. Vähän dramaattista ehkä, mutta suon sen itselleni. Ostin tämän alun perin helpottamaan päänahan raskaudenaikaista värjäyskipuilua, mutta se kipuilu helpotti sekä pullauttamalla lapsi ulos että vaihtamalla värisarjaa. Siihen päänahka-asiaan tämä silloin aikanaan kaupattiin: suojasuihkeeksi ennen värjäystä.

Pesupuolella rutisteltiin tyhjäksi monenlaista. Joicon K-Pak Color Therapy -kaksikko* tuntui kaikin puolin kampaamolaatuiselta. Neutraali tuoksu ja miellyttävä pesutuntuma, kuten kaikissa aiemmissakin Joicoissa, joihin olen tutustunut. Tasaisen varma ja laadukas tuotesarja, jonka puoleen käännyn jos joskus saan kaikki omistamani sampoot kulutettua loppuun.

Tigi Catwalkin Headshotit* olivat ihan ok, mutta eivät kolahtaneet ihan yhtä kovaa kuin muutamat muut saman talon tuotteet. Asiallisia, mutta lisähimotuksia ei herännyt. Tekee mieli nyt vielä muistuttaa tähän väliin, että tukkani ei näin lyhyellään vaadi kummoistakaan hoitoa, joten koen olevani hiukan jäävi antamaan mitään perinpohjaista tukkatuoteanalyysia.

Kolmas kuontalokaksikko on Aussien Miracle Moist -matkasetti*, joka ei vieläkään oikein kolahtanut. Olen käyttänyt joitain Aussien tuotteita ennenkin, mutta jotenkin en vaan ole samalla aaltopituudella. Ei iske tuoksu eikä puhuttele tuntuma – ei auta. Saattaa olla, että olen vain saanut näppeihini epäsuotuisia yksilöitä ja jotain täydellistä odottaisi juuri kulman takana, mutta nyt on näin. Kehukaa mulle Aussieita, tiedän että siellä ruudun takana istuu kansaa silmät pyhäinhäväistyksestä pyöreänä.

Tukkajuttujen viimeisenä esittelen teille Pantenen Youth Protect* -sivellinsampoon. Hiukseni eivät pitäneet tämän tuotteen pesevyydestä, mutta aitokarvaiset siveltimeni rakastivat sitä. Käytän sivellinpesussa ainoastaan sampoota ja markettitarjonnasta löytyy siihen tarkoitukseen valtava valikoima edullisia ja päteviä vaihtoehtoja.

viilankantolupa_loppuneita

Hygipuolelta kuivui kasaan Nivean deodorantti, joka on parempi kuin nykyinen, mutta ei niin hyvä kuin joku aiemmin käyttämäni. Inhoan sydämeni pohjasta tätä kainaloasiaa, sillä se on minulle kolossaalinen ongelma. Hikoilua on sietämättömän hankala pitää kurissa, vaikka olen kokeillut siihen ties ja näes mitä kerrostustekniikoita ja taikoja. Haisukaikku 4eva. Tämä tyyppi tehosi aamupäivän ensimmäiset tunnit, mikäli en juonut kahvia. Jos join kahvia, parhaiten tepsi vanha kunnon vessapaperia kainaloon. Buu! Tämän päivän purkkitilityksestä saattaa olla hyvää vauhtia tulossa koko historiani alavireisin teksti, yrittäkää kestää.

Vartalonhoito-osastolla jätin hellät hyvästit Guerlainin ihanalle kuorinnalle, jonka kanssa ehdin heilastella aivan liian lyhyen aikaa. Tai ehkä suhteemme oli runsaudessaan niin intensiivinen, että se oli tarkoitettu tähdenlennoksi? Kertakaikkisen ihana tuote kaikilta muilta osa-alueilta katsottuna, mutta hinta saa tämän jäämään yhden romanssin ihmeeksi.  Nyyhkis.

Kasvotuotteista loppui monta suosikkia. L’Oréalin puhdistusöljy on kehuttu jo useampaan kertaan ja edelleen pidän sitä valtavan hyvänä löytönä. Edullinen ja toimiva meikinpoistaja kaikille ihotyypeille.

Vuodenajan vaihtuminen näkyy näissä maisemissa kosteustuotteiden käyttöpiikkinä. MACin kosteuttava Moisture Infusion -tehoseerumi on loistovalinta meikin alle. Yöksi tykkään hölvätä iholle öljyjä, mutta meikin alle kaipaan nopeammin imeytyvää koostumusta. Puteli on pullollaan ravintoaineita ja kuuluu ehdottomasti luotetumpien tuotteiden listalleni.

Ole Henriksenin Nurture Me:lle omistin serenadin jo kesällä ja kyllä ihan tosissaan harmitti kun eräänä iltana kaavin purkin pohjalta viimeiset rippeet. Pidän jatkuvasti silmällä nettikauppojen tarjouksia, mutta toistaiseksi hintakynnys on ollut vielä liian korkea. Jumalaisen hyvä voide, ostakaa jos on varaa!

Edukkaammasta kosteusvoidekategoriasta sivelin tyhjäksi L300-sarjan yövoiteen*. Tykkään tästä edelleen, mutta makuni on selvästi kallistumassa käyttöelämykseltään arvokkaamman tuntuisiin tuotteisiin. Vallan hyvä ja tehokas kosteusvoide pikkurahalla, jos sellaista olet kuivaihoisena vailla.

Simmottis. Mikä boogie?

*tuotteet saatu/gifted*

* * * * *

A list of empties and a lack of willingness to translate it all into English. Feel free to ask, if there’s something that caught your eye.

Hammaslääkärihymy

mac_rebel_look

Piinapenkistä on moneksi. Viime kerralla verhosin itseni rauhoittavaan siniseen ja tänään sain kopelointikäynnin päätteeksi viritettyä kasvoille tällaisen. Syypää mun hymyyn lienehi sellainen onnekas sattuma, että tällä kertaa koko käynti kulutettiin purentakiskon viilaamiseen. Ei kipeitä ikeniä, ei kihelmöivää kasvohermostoa. Muovipöly tukassa ei tunnu pahalta ollenkaan.

Havahduin tähän kiskoasiaan kun voimaeläimeni Eeva kirjoitti aiheesta. Se on jännä miten kevyellä otteella voi patistaa ihmisiä todella syvien itsetutkielmien äärelle. Tajusin, että hampaani ovat valveillaoloaikana jatkuvassa purennassa ja leuan rentouttaminen on osoittautunut järjettömän hankalaksi. Kieltäydyn kohtaamasta todennäköisyyslaskelman ynnää siitä mitä suussa tapahtuu öisin, kun en ole sitäkään vähää tolkuissani mihin päiväsaikaan yllän. Kisko kaivettiin siis nöyrin mielin naftaliinista ja kiikutettiin tohtoroitavaksi monen vuoden tauon jälkeen. Kummakos se, jos yksi kerta meni pelkkään naputteluun ja muovipölyssä uimiseen. En valita. Hymyilen vaan.

maanantaivirne

Silmät/Eyes:
MAC Paint Pot Painterly
MAC Mineralize Blush Petal Power
MAC In Extreme Dimension Lash

Kasvot/Face:
MAC Bronzing Powder Bronze
MAC Mineralize Blush Petal Power
MAC Mineralize Skinfinish Soft & Gentle

Huulet/Lips:
MAC Prep+Prime Lip Base
MAC Lipstick Rebel

* * * * *

I went to see my dentist and I’m still alive. How’s that for a reason to smile?

#ilonanpikkarit

Miten musta tuntuu, että koko ajan on maanantai? Mihin ne kuusi muuta viikonpäivää katoavat?

ilonanpikkarit

Lauantaina vietettiin pikkujouluja purkkimafian kesken. Ihana Ilona otti kontolleen joukkueellisen purkkihulluja ja selviytyi urakasta hämmentävän vähillä hermoromahduksilla. Mafia on varsin näkyvää, kuuluvaa ja puuronnälkäistä sakkia, kun sille päälle sattuu. Meitä oli muutama yli-innokas auttelemassa hommaa alkuun, mutta miten putkeen se sitten lopulta meni..noo. Tiivistetään se nyt näin, että allekirjoittanut oli lupautunut lahjuskuriiriksi paikalle klo 12, mutta pysäköi lähelle juhlapaikkaa ripsivärit poskilla ja huulipunat kämmenselässä noin kello 14. Automatka Turusta Helsinkiin oli sattumia ja saatania täynnä, mutta mennään siihen joku toinen kerta. Sivuhuomiona on pakko sanoa, että henkilökohtaisesti ottaisin mielummin navigaattorilta ohjeen tehdä U-käännös, kuin tämän päivitetyn version ”Käänny vasem–KÄÄNNY OIKEALLE. Jatka oikea–KÄÄNNY VASEMMALLE.”. Ja mistä lähtien ajo-ohjeet on annettu ilmansuuntien mukaan? Tosissaanko mun pitäisi suoraa tietä ajaessa tietää missä on koillinen?

Vaikka puolentoista tunnin harhailun jälkeen käännyin jo räkä poskella takaisin Turun tielle, tilanne jonkin kohtalon oikusta päättyi klassiseen Loppu hyvin, Pete perillä -tilanteeseen. Ja tällä kertaa en matkalla varastanut kenenkään koiraa, mikä on luettava lieventäväksi asianhaaraksi. Loppuilta oli ehdottomasti pienen maakuntamatkailun ja keskikokoisen romahduksen arvoinen.

Ilona oli Jonnan avustuksella haalinut kasaan laatikkokaupalla materialistista onnea, jonka parissa tuhisimme innosta pinkeänä. Kuulostaa karulta, mutta tämän idean ympärille kiteytyy purkkimafia. Kosmetiikkaan hurahtanutta ymmärtää vain toinen samanlainen. Olen aiemminkin kirjoitellut yhteishengestä ja jokaisen tapaamisen jälkeen tunne vain syvenee. Nenä ja silmät kierossa purkkeja nuuhkuttavien kuorien alta löytyy poskettoman viisaita ja sydämellisiä ihmisiä. Kulisseissa pyörii jatkuvasti niin häiriintyneitä maailmanvalloitussuunnitelmia, että pieni bloggaaja meinaa mennä innosta poksis. Yksi varteenotettavimmista lienee vertaistukiverkosto mafiasiipoille. Miesparat turhaan luulevat olevansa yksin koko maailmassa tämän kummallisia harrastavan hysteerikon kanssa – niillä olisi taatusti tarvetta pienelle äijävetoiselle poistoventtiilille.

Kiitän Ilonaa pyyteettömästä vaivannäöstä ja muita etujoukkoja kärsivällisyydestä ja suunnistusavusta, tervehdin lämpimästi juttusille heittäytynyttä purkkiväkeä (pieni henkilöpalvonta ja tyttöihastus nostaa päätään, mutta ei mainita ketään nyt nimeltä) ja suukotan virtuaalisesti kaikkia niitä kaunottaria, joiden kanssa lauantai jäi pelkkään pikaiseen hymyyn ja heippaan. Kun tupa on hikeen asti piukassa daameja, on valitettavasti valittava se nurkka, jossa on eniten sipsejä jäljellä.

Kiitos ihanat. On ilo ja ylpeys kuulua #purkkimafiaan.

* * * * *

We had a get together of Finnish beauty bloggers and it was a blast, as always. Many thanks to those of you involved, it was a great pleasure. May your noses stay sharp and the back of your hands smooth as velvet. Love you all.

Lehtikultaa kynsillä

lehtikulta_kynsille

Yökukkuu! Kynsilakkahuurut pitävät näppärästi hereillä, vaikka silmät muuten lupsuisivat. Toisinaan kun tuo aikataulutus vain venyy ja vanuu, vaikka miten päin parhaansa tekisi. Luontoäiti valmistelee maata talveen ja kauneusbloggaajat valmistelevat itseään huomisiin pikkujoulukinkereihin. Risuaita #ilonanpikkarit johdattaa teidät huomisiin tunnelmiin, mikäli haluatte kurkistella minkälaisesta villasukkagaalasta on kyse.

Raotin kulissien verhoa jo Facebookissa, pientä kookospähkinäsyndroomaa oli siis tässäkin kynsiprojektissa taustalla. Ensin oli hätä, sitten tuli ideatulvan hukuttamana lamaannus ja nyt kello käy jo aamuyötä. Mutta onpa kuulkaa kynsillä jouluinen meininki!

pikkujoulukynnetPunainen lakkapohja on iki-ihana RiRi Woo, jota ette ilman alamaailman kontakteja enää mistään saa, mutta kateusaallon uhallakin aion ulkoiluttaa sitä sopivin väliajoin. Rihannanpunainen sai ylleen lehtikultahunnun, jonka manasin alimpaan hornaan vasta viikko sitten. Onneksi on aika, joka muistot (ja armeliaalla läsnäolollaan myös kynnet) kultaa. Olihan se ärsyttävää nysväämistä, mutta jälki on komeaa.

Töpöttelin sekaan epämääräisiä laikkuja Laquistryn ihanaa peilipallolakkaa, koska mitä levottomampi kokonaisuus, sen rauhallisempi mieli.

Ihanaa lumista ja glögistä ja naminamintäyteistä viikonloppua, palataan!

Kynnet/Nails:
Sally Hansen Nail Rehab*
MAC RiRi Woo
Laquistry Amazeballs You So Fine!
HK Girl Top Coat

*saatu/gifted*

* * * * *

May I present: The wonderful RiRi Woo meets gold leaf. A gold digger? Yes I am!